miskarafael

Luin tänään hesaria ja silmiini osui uutinen otsikolla Hallitus jäädyttää opintotuen indeksi­korotukset: Leikkauksen vaikutus voi nousta jopa 300 euroon vuodessa. Jälleen kerran aikoo Orpon katastrofihallitus aiheuttaa tuhoa hyvinvointivaltiolle lyhytnäköisellä ja idioottimaisella politiikallaan.

Orpon sanomisilla ei ole minkäänlaista painoarvoa. Ennen vaaleja hän lupasi koulutuksen olevan “erityissuojelussa”, eikä mihinkään koulutukseen liittyvään, kuten opintotukeen pitänyt kohdistaa säästötoimia. Nyt opintotuen indeksikorotukset jäädytetään, eli opiskelijoiden ostovoima heikkenee. Kulut kasvavat tulotason pysyessä paikallaan.

Orpo siis valehteli. Kyseessä saattoi olla harkittu peliliike. Todennäköisesti kokoomus kalasti tempulla liikkuvia äänestäjiä itselleen. Orpo luottaa siihen, että kokoomuksen äänestäjät eivät vaihda puoluetta. Todennäköisesti peliliike oli kannattava, sillä kokoomus ei toistaiseksi ole menettänyt merkittävästi kannatustaan eduskuntavaaleihin verrattuna. Puolueen kannatus on pysynyt noin parinkymmenen prosentin tienoilla vaaleista saakka. Sitä paitsi seuraaviin vaaleihin on neljä vuotta ja äänestäjän muisti on lyhyt.

Orpo voi siis käytännössä satuilla mitä tahansa, koska se ei olennaisesti vaikuta kokoomuksen kannatukseen negatiivisesti. Orpon omatuntoakaan ei ilmeisesti paina valehtelu. Nykyinen poliittinen järjestelmä ei myöskään sido poliitikkoja vaalilupauksiinsa millään muotoa, eikä takinkäännöstä rangaista. Ainoa tapa kansalaisille vaikuttaa on äänestää. Suurten puolueiden poliitikkojen ei tarvitse käytännössä olla vastuussa sanomisistaan, koska ne unohdetaan tai niillä ei ole pitkässä juoksussa merkitystä – hallitukseen päästään joka tapauksessa muutaman vuoden kuluttua uudestaan.

Opintorahan indeksijäädytykset – asumistuen leikkauksista puhumattakaan – tulevat heikentämään opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi. Meillä opiskelijoilla on tälläkin hetkellä tiukkaa: Monella opintotuki ja asumistuki eivät kata edes asumiskustannuksia. Ruoka, vaatteet ynnä muut elämän kannalta pakolliset menot pitäisi vielä kattaa jotenkin. Tällöin opiskelijalle jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa: Tehdä töitä opintojen ohella tai ottaa opintolainaa.

Hallitus on opintorahan indeksijäädytysten lisäksi tekemässä osa-aikatyöstä vähemmän kannattavaa poistamalla asumistuesta suojaosan. Suojaosa on 300 euroa, eli sen verran saa tienata tuen pienentymättä. Poistamalla suojaosan osa-aikatyön tekeminen on kannattamattomampaa, mikä on täysin ristiriidassa hallituksen omien työllisyystavoitteiden kanssa.

Töiden tekeminen opintojen ohella on raskasta. Opinnot täyttävät päivät ja työt pitäisi saada mahdutettua yhtälöön. Opiskelijat kärsivät mielenterveysongelmista ja burn outeista. Avun saaminen on hankalaa: mielenterveyspalveluiden jonot vain pitenevät päivä päivältä, eikä loppua näy. Tukien pienentyessä voi olla, että osa joutuu tekemään enemmän töitä opiskelun ohella, mikä voi johtaa burn outiin tai muihin mielenterveyden ongelmiin.

Opiskelijoiden toimeentulon tukeminen on tärkeää siis myös terveydenhuollon kantokyvyn ja yhteiskunnan huoltosuhteen näkökulmasta. Ilmeisesti Orpo kumppaneineen ei ole tätä tullut ajatelleeksi.

Yhteiskunnan huoltosuhde on jo nyt problemaattinen: Huollettavia on enemmän kuin huoltajia. Ajamalla opiskelijoita mielenterveysongelmien ja burn outien partaalle tilanne pahenee. Burn outista paraneminen ja työkyvyn takaisin saaminen voi kestää vuosia. Tärkeintä olisi ehkäistä mielenterveysongelmia ja burn outeja, mutta nykyinen hallitus on liian sokea ymmärtääkseen harjoittamansa politiikan vaikutuksia.

Toinen vaihtoehto toimeentulon takaamiseksi on opintolainan ottaminen. Orpon hallituksen politiikka saa väkisinkin pohtimaan, että yrittääkö hallitus tarkoituksella heikentää opiskelijoiden toimeentuloa, jotta näiden olisi käytännössä pakko ottaa opintolainaa. Opintolainojen korot ovat nousseet eikä lainan ottaminen välttämättä ole kannattavaa. Työllistyminen ei ole aina korkeakoulutetullekaan varmaa. Työelämän aloittaminen kymmenien tuhansien eurojen velkataakan kanssa on riskaabelia.

Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, joiden oletetaan ottavan lainaa välttämättömien elinkustannustensa kattamiseen. Ei pitkäaikaistyötöntä kehoteta ottamaan lainaa ruokaa varten. Ei se ole inhimillistä.

Hallituksen ei ole pakko leikata pienituloisilta ja opiskelijoilta. Hallitusohjelmassa on kyse valinnoista. Tässä tapauksessa idioottimaisista sellaisista. Lyhytnäköisistä päätöksistä, jotka iskevät yhteiskunnan taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tämän hallituskauden päätöksillä tulee olemaan kauaskantoisia seurauksia, jotka tulevat näkymään muun muassa nuorten mielenterveysongelmien kasvuna ja terveydenhuoltojärjestelmän kriisin pahentumisena.

Samaan aikaan, kun hallitus suorittaa epäinhmillistä kurjistamispolitiikkaa, kevennetään verotusta mitä typerimmistä paikoista. Esimerkiksi oluen verotusta ollaan keventämässä 25 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan veronalennus tulee näkymään oluen litrahinnassa noin 12 senttiä, eli yksittäisen oluen hinta laskee noin neljä senttiä.

Päätös alentaa veroa on typerä. Velalla pelottelemalla ja yhteisistä säästötalkoista puhumalla vaalit voittanut kokoomus tekee politiikkaa, joka on täysin ristiriidassa heidän omien aikaisempien puheidensa kanssa. Jos hallitus todella haluaisi säästää, ei leikkataisi oluen verotuksesta.

Hallitus on oikeistopuolueiden perinteitä kunnioittaen myös keventämässä hyvätuloisten verotusta. Tämä tapahtuu nostamalla niin kutsutun solidaarisuusveron alarajaa 85 800 eurosta 150 000 euroon.

On epäselvää, että ajatellaanko hallituksessa mitään, koska edes pääministeri itse ei tiennyt veron alarajan noston kasvattavan hänen vuositulojaan. Orpon tulot kasvavat vuositasolla noin 1 300 euroa. Samaan aikaan pienituloisen tulot voivat laskea jopa yli 200 euroa kuukaudessa. Ei ole oikein, että yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan tulot kasvavat samaan aikaan kuin pienituloisen laskevat.

Orpon hallitus on kulkenut kriisistä kriisiin ja joutunut kerta toisensa jälkeen todistelemaan toimintakykyään. Lisäksi se on ollut useasti puolustelemassa tekemäänsä politiikkaa, jonka jokainen ymmärtää epäoikeudenmukaiseksi ja sydämettömäksi. Kai Orpo sai mitä halusi: olla Suomen pääministeri, päästä historiaan. Historia ei kuitenkaan tule häntä tai hänen hallitustaan muistelemaan lämmöllä.

Häpeäisit, Petteri Orpo.